Koiramainen keskustelupalsta

Moi Rico!

Enzon jalassa voi olla esim. joku vanha venähdys/revähtymä. Vältä toistaiseksi kaikkea heittelyä, koska koira tekee silloin äkkipysähdyksen etupäällään, eikä vamma pääse paranemaan. Tyypillistä on, että koira ei adrenaliinihöyryissään huomaa mitään, mutta kun tasaantuu leikin jälkeen, alkaa kipukin tuntua. Voi kestää viikkoja, että tuollainen paranee. Varminta tietysti näyttää lääkärille, jos jatkuu useita viikkoja, eikä levollakaan parane. Timo Talvio Etelä-Helsingin eläinlääkäriasemalla on ainakin hyvä kaikissa "jalka-asioissa".

Ylenpalttinen keppien ja pallojen heittely ei muutenkaan ole suositeltavaa varsinkaan kasvavalle koiralle. Kovassa vietissä koira ylittää helposti fyysisen suorituskykynsä, ja kun lihaksia ei vielä ole, rasitus kohdistuu helposti esim. kyynärniveliin. Kaupunkiolosuhteissa elävän, paljon kävelyvauhtia hihnassa kulkevan koiran riski loukata itsensä on vieläkin suurempi kuin sellaisen, joka pääsee päivittäin metsään kirmailemaan vapaana ja näin kehittämään lihaksiaan. Varovaisuutta siis!

Kielessä on melko varmasti syylä. Voi kestää tosi kauan, että häipyy sieltä. Tiedän yhden, joka oli suussa 6 kk. Joskus syylä voi tulehtua, ja silloin tulehdus pitää hoitaa pois, mutta yleensä ne ovat harmittomia. Olen kuullut, että niistä voi päästä eroon homeopatialla, mutta en tiedä siitä sen enempää. Googlettamalla löysin myös tällaisen: http://www.vitalasfinland.fi/index.php?node_id=6291.

t. Birgitta

Noniin nyt tuli sitten kolme viikkoa Enzolle ja mulle lepoa, koska mulla meni nivelsiteet jalkapallossa oikeesta nilkasta ja jalka on paketissa Rolling Eyes

Päästään potemaan samaa vaivaa Twisted Evil

Toivottavasti Enzo ei hirveesti tylsisty siinä ajassa, vaikka oon kyllä varma että se tylsistyy jo 2 päivän aikana.

Kertokaas jotain hyvii aktivointi juttuja mitä voi tehä sisällä.

Tää piti vielä lisätä. Jaksaa naurattaa sitten aina. Tässä siis ensikertaisina haukkumisharjoituksia edesmenneeltä kaverilta. On jotenkin niin hellyyttävä. a_chuckle

Ne jotka tietävät tyypiltään uroshoffin, tietävät myöskin ettei hoffi todellakaan hauku tällaisella äänellä no way

WufWuf

Teillä on ollut Szi Tsu hoffin karvoissa.

Noniin!

Nyt sitten meilläkin tassuongelmat koettu jälleen.
Eikös pentu alkanut könkkäämään ja ontumaan takajalkaansa Shocked

Olinkin jo hetken ääneenkin ihmetellyt miten pentu ei nyt aivan itseltänsä vaikuta....niin oli Rauhallisen ja nuutuneen oloinen. Kovin uninen ja nukkuu vaan... Scratchy, scratchy

No sittenhän se homma selvisi, kun Juku makuilta nousi. Vasen takajalka ei laskeutunutkaan enää maahan, vaan kolmella jalalla loikittiin eteenpäin... Ei tarvitse varmaan edes painottaa kuinka sydänhalvauksen olin saada aiempien koira raajarikkona-kokemuksien jälkeen.

Hetken tutkiskeltuani takakoipea, osui sormeni suurimman polkuanturan alta johonkin kovaan ja tervään. Juku vingahti kovaan ääneen. Katsoin tarkemmin ja polkuanturan sisältä pilkisti n. 3mm pitkä tumma, tulitikkumainen tikku. Kiskaisin tikusta mahtavien uljahduksien saattelemana, ja polkuanturan sisältä paljastui n. 4cm pitkä orapihlaja-aidan piikki!!! Ties kuinka kauan ehtinyt polkuanturassa muhia, sillä meidän taloyhtiön lähettyviltä ei orapihlaja-aitoja löydy.
Loppu hyvin kaikki hyvin. Säikähdyksillä selvittiin ja tassukin pelaa jälleen. Smile

Moi Tia!

Katoitko, että piikki tuli kokonaan ulos, eli että se terävä pää oli siinä mukana? Meidän Daksilta poistettiin nimittäin kerran etujalan varpaiden välistä luiden väliin mennyt parisenttinen tikku, ja ihmeteltiin lääkärin kanssa, kun ei parane. Lopulta jalka avattiin, ja sisältä löytyi tikkua 6 cm lisää... Shocked

Puu kun ei näy röntgenissä, niin jalka piti tosiaan leikata auki, jotta nähtiin, mitä siellä oikein on. Meillä "tikku" oli hakkuualueelta jalkaan tunkeutunut terävä oksanpätkä, paksumpi kuin Daksin varpaiden luut. Oli muuten taatusti kipeä!

t. Birgitta

Mä kipittäisin lujaa eläinlääkärille, kun antuiroista/tassuista jotain löytyy. Tulehtuu erittäin herkästi, kun on tekemisissä kaiken maan lian kanssa.

Moikka Birgitalle ja Riitalle!

Koko piikki tuli jalasta ulos, kärkeä myöten. Ilmeisesti hyvä tuuri kävi kuitenkin sen suhteen, että piikki oli luiskahtanut polkuanturan alta sisään niin, ettei vertakaan tassusta ole tullut lainkaan.
Ilmeisesti kuitenkin melkoisen kipeän ruhjeen saanut aikaan - vaikka verta ei tullutkaan. Onneksi orapihlajan piikki on sen verran liukkaan mallinen, ettei "tikkujakaan" ole voinut tästä jäädä, kuten normaalista puuhakkeluksesta.

Eläinlääkäriä, eritoten päivystävää, en ole nähnyt syytä konsultoida asialla, sillä jalassa ei todellakaan näy mitään, ja koska koko piikki saatiin kerralla ulos (uskoakseni enempääkään piikkejä ei jalassa ole). Eri asia jos kyseessä olisi selkeä viilto, kuten lasinsirujen jäljiltä, olisi tulehtumisriskikin suurempi ja vaatisi erilaista jatkohoitoa.

Jalka on siis ulkoisesti ok, ja toivottavasti aristuskin hellittää tässä ajanmyötä. Sanomattakin selvää, että ei ainakaan treenattua tule tällä jalalla enää torstain kisoja varten mikäli aristus ei hellitä, ja huomenna olisi agilitykin ollut. Saa nähdä mikä tilanne sitten on.
Kohta tulee Jukulle (ja tietysti myös Roopelle) ensimmäistä kertaa hoitajat koko päiväksi, kun lähdetään ihmisväen kesken suuntaamaan kohti Hämeenlinnaa juhliin. Enemmän mua jänskättää nyt se miten hoitajat pärjäävät tuon hulivilin kanssa - itsekin kun on satojen kilometrien päässä Laughing

Eroahdistus. a_happyhappy