Koiramainen keskustelupalsta

Kiitos ideoista!

Nyt tilanne on se, että viime yönä koira sai jälleen kohtauksen, jossa heräsi kesken unien ryystämään vuoroin voimakkasti happea ja vuoroin nieleskelemään ylikorostetusti hädänsekaisin katsein. Heräsin jälleen ääniin. Kohtaus kestää parisen tuntia, ja edellinen vastaava tapahtui 26.8.

Ihmiset ovat varovaisesti kyselleet ajatustani koiran lopettamisesta. Eutanasiaan en ole valmis ennenkuin lääkitys on varmasti todettu toimimattomaksi (nyt vasta 5 päivää takana), diagnoosi varmistettu vielä vähintään toiselta lääkäriltä, tai koira muuttuu selvästi kärsiväksi ja kohtaukset tihenee.
Siihen asti mennään näillä mitä on, toivoen parasta ja peläten pahinta.

Koittakaahan jaksaa!

Ihmeellistä, mutta totta.
Tänään Roopen sydänkotrolleissa, sitten syksyn, todettiin kuuntelulöydöksen olevan normaali, ja rötgenissäkin pallomaisuuden laskeneen. Sydän oli enää kolmen ja puolen kylkiluun levyinen, eikä painanut henkitorvea lainkaan! Myöskään keuhkoissa ei näkynyt nestekeräymiä(köhän ne oli?). Näin ollen Roopen sydänlääkitys-annos tiputettiin normaaliin annokseen, entisen tupla-annoksen sijaan. Nyt kokeillaan alkaako oireet palata, ja nostetaan tarvittaessa lääkitys entiselleen.

Vinha-kissalle annettiin sen sijaan kortisoni-piikki alkaviin kissa-astman oireisiin. Luojan kiitos se köhinä ja tuhina ei ollut sydänvikaa!

Jukulle annettiin rokotteena uusi nenärokote(!), sekä yleistutkimuksessa anaalirauhasten suhteen herra ei ollut enää lainkaan yhteistyökykyinen kaikkine kiljumisineen. Paha paha lääkäri-setä kun noin persettä rassaa. Teatteria vai aitoa aristusta? Jää siis seurailun varaan, mutta ei mitään viitteitä perianaalifisteleistä, eikä tutkimuksissa (sen mitä persettään kiljuvalle koiralle pääsee tekemään) todettu suolen sisällä mitään outoa eikä myöskään turvotusta tms ulkoista poikkeavuutta anaaliseudulla muuten.
Myöskin silmät normaalit, ei viitteitä pannuksesta, plasmoomasta tai muusta häikästä. Hampaat ok. Hengitys ja sydän ok.

*Valmistautuu rauhallisiin yöuniin*

Se on aina mukavaa saada hyviä uutisia. Smile

Hyvä Roope ja muu lauma!

Jahas. Ja lääkitys nostettu jälleen tupla-annokseen.
Eilen alkoi oireet pahentua jälleen huomattavasti ja päivä meni koiran yskiessä. Tänään on nesteenpoistojen ja sydänlääkkeitten jälkeen köhinyt enää harvakseltaan.
Diagnoosista alkaa olla pian vuosi.

Vielä Tammelassa koiraa ei olisi sydänsairaaksi uskonut.

Tosi ikävä kuulla. Enpä voi muuta sanoa, kuin että aika näyttää. Onneksi siinä rinnalla on kuitenkin laulava lintukoira lohduttamassa.

Laitetaas tähän ketjuun vähän kuulumisia, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan.

Eli Roopen lääkitys ollut jo pidemmän aikaa normaali annos päivässä.
Koira on lenkkeillyt ja liikkunut siinä missä nuorempikin, koiran menemistä ei ole enää säännöstelty, vaan koiran on annettu liikkua kaiken sen mitä jaksaa. Mukaan on kuulunut tässä talven aikana esim 15km pyörälenkkiä, valjakkohiihtoa, pitkiä lenkkejä jäällä, ja muuten vaan Jukun kanssa riehumista pitkin metsikköjä.

Yskää ei ole vieraillut, eikä mitään oireita muutenkaan aikoihin.
En kadu tippaakaan sitä, että tämän koiran kanssa ei luovutettu heti diagnoosin varmistuttua. Nyt olen alkanut jo epäillä, että kuinka koira voikaan näin hyvässä kunnossa ollakaan - kun diagnoosista on kulunut jo melkoinen aika. (Tekisi mieli melkein varata aika tutkimuksiin - "miksi tämä koira on vielä hengissä??" Laughing

)

Jos jotain hyvää, niin jotain huonompaakin.
Koirahan painoi sen n. 32 kiloa kun diagnoosi haettiin - nyt, toissapäiväinen punnitus antoi mittarilukeman 41kg! Jotain on mennyt pahasti vikaan.

Kuvat 19.2.2009

Elikkäs tässä tämä pian kahdeksan vuotias, 41 kiloinen noutaja uros.

Matkalla kohti kissanpuuta.

Jukukin yrittää josko punnertamalla puuhun pääsisi..

Ainiin, ja Jukun samainen punnitus antoi lukeman 35.6kg - eli viisi kiloa on koirilla massaeroa. Molemmat sen 61cm korkeita.

Oi, kun kivaa että oope voi hyvin. kaikenlaista on ollut niin se on hienoa että nyt ainakin pystyy menemään ja mennä täysillä.
Ainakin Roopella on mitä halata Laughing

Toivottavasti jatkuu samalla tavalla vielä kauan Smile

kiva et koira voi jo paljon paremmin!!!

mut painonnoususta...osa lääkkeistähän vaan on sellasia et ne nostaa painoa aika paljon, ellei ruuan energiamäärää tiputa heti alkuunsa...joskaan koskaan ei ole liian myöhäistä...

itellä paljon kokemuksia (mysö siis tuttujen kautta) painon noususta, ihan vaan lääkityksen takia, vaikka ruokaa ei ois menny yhtään enempiä...eli josko teilläkin siis auttais ihan vaan matalaenergisempi ruokavalio?

ylipainohan on aina rasite sydämelle? (mä luin siis vaan nopsaan tän ketjun ja muistelen et oli siis sydän vikaa koirassa) Wink

Käsittääkseni se on neste mitä koira erityisesti varaa tässä vaivassa.
Roopehan on myös kastroitu terveydellisistä syistä pari vuotta sitten. Sen osuutta ei mielestäni voi myöskään vähätellä noissa paino-ongelmissa.
Nykyään koiraa vaivaa vain dementia - se ei aina muista syöneensä. Onneksi meidän muisti sentään tuossa pelaa.
Joo, ja hyvä että ne on vaan nuo koirat joilla on liikaa painoa. Mr. Green

Noutajan ja sakemannin painoja ei voi suoraan verrata, koska noutaja on yleensä aina painavampi - johtuisiko paksummista luista, massasta vai ahneudesta, mutta näin on. Meilläkin aikoinaan noutaja painoi enemmän kuin 10 cm korkeampi hoffi Shocked

ja silti el. sanoi sitä laihaksi.