Koiramainen keskustelupalsta

Käytiin Cindyn kanssa (+muiden) hakuilemassa Landbossa lauantaina.
Elli meni kuin sähköjänis metsään hakemaan patukkaansa inholta maalimieheltä :D

Hei kuule, ei Elli voi olla sähköjänis, koska Rei on sähköjänis, ollut tulostaan asti Laughing

Ainoa vaan, ettei sitä tarvii edes ladata, mikä vois sinänsä olla ihan kiva lisäominaisuus..

Me ei olla hakuiltu kuin pari kertaa syksyllä. Maalimies kiersi kaukaa metsään ja me lähdettiin kulkemaan koira kytkettynä ja kun se sai hajun ja Halusi mennä niin pääsi ja sai maalimieheltä herkkunsa. Nostoja kerittiin tekeen vaan pari, joten Rei ei asiaa ole vielä hiffannut. Pentuetapaamisessahan koitettiin hakea vähän samaa, mutta tuuli ei pihahtanutkaan, eikä sää siis oikein ollut suopea tämän tyylin harjoittelulle.

Mutta me nyt ei sinällään hakuiluun tähdätä, se oli lähinnä syksyllä testailua. Mutta jos joskus siihen lajiin eksyillään, niin haluan rakennella pohjia hyvälle ilmavainulle jo nyt. Smile

Me ollaan käyty hakutreeneissä siitä saakka kun Miina tuli. Toki talvitaukoakin on välillä pidetty.
Miina tykkää hommasta "kun hullu puurosta", ihan tohkeissaan kun pääsee ettimään ukkoja. Kehuja on koirasta tullu, kuulemma "oikeesti lahjakas" penska 8)
Irtoo kun tykin suusta ja tekee hienosti hommia, kuitenkin kuulolla. Ilmaisuharjoituksia on muutaman kerran otettu, ääntäkin lähtee :D
Kiva laji!

Miinasta kyllä huomasi jo silloin pentuetapaamisessa, että se on ennenkin hakuilemassa ollut Smile

Mekin on hakuiltu Sylvin kanssa siitä asti kun hän meille saapui. Sähköjänis löytyy täältäkin :D Nyt ollaan jo siinä pisteessä että laitetaan kohta kiintorulla kaulaan ja aletaan harjottelemaan partiointietsintää, siis pelastuspuolella. Haukut on haukuttu ja hyvin onnistui ilmaisumuodon vaihtaminen. Jos kaikki menee niin hyvin kuin nyt näyttää, niin yritetään mennä syksyllä maastoperuskokeeseen ja e.h.k.ä pk-hakuunkin hui. Ensin suoritetaan kyllä rauniosoveltuvuuskin ja pari tokokoetta, lähinnä siksi että kaikenlaista kisaamista jännittävä omistaja saa kokemusta, koirallahan sitä jo tuntuu olevan Wink

Tosin ihan ekaksi tänä keväänä meen Epun (se uros saku) kanssa maastoperuskokeeseen jaiks.

Hakuilu kiinnostaisi minuakin kovasti. Toisaalta taas, mikäpä koira-juttu mua ei kiinnostaisi... Laughing

Ainoa mitä tässä mietinkin on se, että kuinka montaa lajia voi koiran kanssa harrastella? Onko siinä jotain rajoitteita? Tietysti jos haluaa jossain menestyä, on siihen tietysti panostettava ja treenattava eniten mutta noin niinkuin yleisesti?

Jaa en tiedä kuinka montaa lajia voi koiran kanssa harrastaa. Me harrastetaan aika montaa lajia mutta pääpaino on haussa ja jäljellä sekä pelastus että pk, rauniot ja vepe tulevat siinä sivussa jo ihan senkin takia kun kumpaakaan ei voi harrastaa ympärivuoden ainakaan täällä suomessa, kun vedet on talvella jäässä ja rauniot liukkaat. Toko tulee samalla kun muutenkin tottistelee.
Nyt Sylvillä jää suojelu pois kuvioista, sen lajin suhteen mä olen penkkiurheilija :D

Itse ainakin katson sen mukaan mistä koira tuntuu tykkäävän eli Epun kanssa kesä panostetaan vepeen ja raunioille ja Sylvin kanssa hakuun ja jäljelle ja sitten kun kuitenkin on molemmat aina mukana niin Eppu hakuilee ja jäljestelee Sylvin mukana ja sama toisin päin Sylvi vepeilee ja raunioilee Epun mukana. Sen oon huomannut että molemmat tykkäävät juuri näistä lajeista. Talvi rajoittaa sitten lajit hakuun ja tottikseen, mitä nyt muutamat lumijäljet otetaan, jos on lunta Smile

tänä talvena me oltiin vielä joulukuussa jäljellä mikä sinänsä oli tosi kivaa.

Tietysti oma kiinnostus ratkaisee kanssa aika paljon, siksi me ei harrasteta esim. viestiä, canicrossia, agilitya tai koirahiihtoa kisamielessä.

Mä väliin mietin samaa kuin Katja. Ihmiset usein hirvittelee, kun alan luetella, että Hukan kanssa treenataan aktiivisesti, kisamielessä agia, tokoa, FH-jälkeä ja PK-tottiksia. Lisäksi koira treenaa suojelua (koska se on pystynyt siinä selkeästi kehittymään, on treenaamisella perusteet, kun seinä nousee vastaan, mikä tuolla koiralla on itsestään selvää, niin sitten tämä laji jää). Lisäksi otetaan aina tilaisuuden tullen hakua ja esineruutukin on aktiivi treenissä. Muuten sitten on vielä lihaskunnon ylläpitämiseksi erinäisiä veto hommeleita ja kesällä uiminen ja pyöräily. Hukka ainkin on elävä todiste siitä, että koiran kanssa voi harrastaa montaa ilman, että se kärsii motivaatiopulasta tai sekoittaa lajeja tms.

Rein osana toistaiseksi on vain suojelu ja agi + luonnolisesti FH-jälki ja PK-tottis, mutta voi olla, että parin vuoden päästä sekin on monitoimikoirana Embarassed

Olen siis tullut siihen tulokseen, että niin kauan kuin oma ja ennen kaikkea koiran motivaatio piisaa, niin antaa sen koiran harrastaa monipuolisesti, onhan meillä käsissämme rotu, joka on niin suosittu juuri monipuolisuutensa vuoksi.

Heips!
Mä oon Riitan kanssa samaa mieltä, eli niin kauan kuin itseltä ja varsinkin koiralta löytyy intoa harrastaa jotain lajia, niin siitä vaan.
Sitten taas (kuten on nähty) kun koira pitää esim. pakottaa maastoon ukkoa hakemamaan, niin mä en näe siinä mitään mieltä.

Elikäs siis samaa ajoin takaa tossa mun tekstissä kuin Riittakin, vähän eri sanoilla vaan.

Mä olen miettinyt, että saksanpaimenkoiran omistajat usein harrastavat koiransa kanssa vain jotain yhtä lajia, ehkä kahta lajia. Sitten taas esim. bortsujen omistajat usein harrastavat monen moista koiran kanssa ja koira kykenee menestymään kaikissa harrastusmuodoissa, ei niillä ole motivaatiopulaa tms. Koirat saattavat menestyä monessakin erinomaisesti (tunnettuna esimerkkinä Tending-kennelin kasvatit).

Miksi saksanpaimenkoirien kanssa usein vain harrastetaan yhtälajia?

Itse ainakin olen huomannut erilaisten lajien tukevan toisiaan erityisesti itseni osalta, jopa agility ja suojelu tukevat toinen toistaan. Myös koiralla havaitsee erilajien välillä tukevan toistaan hyvin vahvasti.

Oiskohan osa sakemannien omistajista vähän yksioikoisia Shocked

- ei me Sonorian koirien omistajat tietenkään, sehän on selvä Very Happy