Koiramainen keskustelupalsta

Eilen käytiin hyödyntämässä Kylpylän nurkkia, kun on hiihtolomat ja siellä on aivan tajuttomasti ihmisiä (toissa viikolla noin 900 henkeä Shocked

Onneksi en enää ole siellä töissä!) niitä vilisee laskettelurinteessä, laduilla, jäällä, kävelemässä, pulkkamäessä, paistamassa makkaraa rinteen juurella jne.

No eilen Rei sitten meinasi kahdesti mennä hiihtäjän luokse, mutta viime tipassa totteli. Eihän se mitään ilkeyttään vaan ihan sitä kun lapset suksilla on niin ihania. Ihan hölmö koko otus, kun se ei sen paremmasta tiedä kuin lapset. Sen silmiin syttyy sellainen "ah, ihanaa, joku joka ymmärtää mua" -ilme Razz

Tänään otettiin sitten uusiksi Twisted Evil

ja olin varustautunut vähän tiheämpään vahvistamistiheyteen. Koko lenkki, yhtä koiran ohitusta lukuunottamatta, täysin vapaana, vaikka käveltiin jopa kylpylän pääovien editse, jossa ihmisiä kyllä piisasi. (Yleensä aina koirat kytkettynä tällaisissa paikoissa, mutta nyt halusin pakottaa psyykkisesti taas itseni luottamaan koiraan ja koiran olemaan kuulolla.) Kertaakaan ei Kirppu mennyt kenenkään luokse, vaikka ohituksia tehtiin myös siten, että koira jäi mun ja ohitettavan väliin. Hiihtäjätäkin saivat hiihdellä tänään täysin rauhassa.

Ohitustilanne olikin sitten raivostuttava, ei Rein vaan toisen koiran taluttajien vuoksi. :x

Huomasin, että pienen kaaroksen takaa tulee pariskunta, joilla on mukana ylipainoinen lapukka flexissä. Flexi tällaisissa tapauksissa sytyttää punaisen hälytysvalon välittömästi, joten nopeasti kytkin Rein minihihnaan (tosi lyhyt, palvelee tarkoituksensa lenkeillä, kun koira tarvii niin harvoin kiinni laittaa, pieni hihna ei häiritse taskussa). Reille käsky kulkea vierellä ja tiukka kiilaus kävelytien vasempaan laitaan. Nainen, joka koiraa talutti ei tehnyt _mitään_. Sen verran tajusi, että mä en aio laidasta väistää, vaan haluan pysyä oman ja vieraan koiran välissä. Koira veti kielisinisenä suoraan Reitä kohti eikä täti vaivautunut sitä kelaamaan edes lyhyemmälle narulle. Meinasi paniikki iskeä, mutta iskikin refleksi; Rei paino omalla liikeradalla nopeasti lumipenkkaan, stoppi ja kun koira tuli, niin hemmetin moinen "pois" karjaisu. Koira hämmentyi ja mä kerkisin siinä välissä hihkaista Rein mukaani, nopeasti ohi. Rei oli ihan H-moilasena penkalla, että "miten mä tähän jouduin?". Loppu hyvin ja kaikki hyvin, MUTTA mitä jos en olisikaan tajunnut punkea omaa koiraa turvaan ja avata äänivallejani. Nainen ei pahoitellut eikä mitään, selitti vaan miehelle matkassaan koko ajan jotain juttua. Mun teki niin mieli repiä pelihousuni ja sanoa muutama valittu sana, mutta keskityin sitten vaan palkitsemaan Reitä, joka oli tilanteessa toiminut hyvin.

Toinenkin ohitustilanne koirasta tuli, mutta kyseessä oli t-risteys, jossa me kuljettiin tietä, jolle toinen tie päättyi, mitä pitkin toinen koirakko lähestyi. Otin Rein vain vierelle ja mentiin lähestyvästä koirakosta piittaamatta ohitse -> palkka -> vapautus. Rei pari kertaa vapautukseen jälkee kuikuili, että minne ne toiset meni, mutta lähti aina itse mukaani ilman kutsua. Smile

Ihmiset kaikki ohitettiin vapaana, ei mitään ongelmia.

Pulkkamäen ohi oli haasteellisempi mennä, me mentiin latua, välissä oli sellainen turvaverkko, mitä rinteillä käytetään ja sen toisella puolella heti pulkkamäki. Joku ihana lapsukainen laski onnesta kiljuen sitten pulkalla ja Rei oli ihan tohkeissaan, meinasi luistaa viereltä, mutta nopea nipistys palautti takaisin maan pinnalle ja pulkkakin pysähtyi ja koira sai vahvisteen. Smile

Tällaisia kuulumisia siis täältä Suomen kolkasta. Onnesta käytiin taas ihmisten ilmoilla pelkästään Rein kanssa ja sain huomata, että olisi aika muistella sitä, miten ihmisten ilmoilla kuljetaan ja hyvinhän se mieleen muistuikin.

Lisäksi käytiin harjoittamassa lihastasapainoa metsätraktorin jäljillä ja maassa lojuvissa puun risuissa Smile

Mukava oli huomata sekin, että saatoin vahvistaa ohituksista satunnaisesti saaliilla ja kun laitoin saaliin piiloon, niin koiralla se ei jäänyt päälle, kun lelun otti pois rauhallisesti ja samalla koiran vapauttaen.

Mä jatkan mun ulkoilma hehkuttamistani Smile

Kävin tänään Rein kanssa keskustassa kävelyllä. Rei oli kytkettynä ainoastaan ns. pääkadun viereisellä kävelytiellä ja tämän lisäksi yhden koiran ohituksen aikana. Muuten se kulki koko ajan vapaana.

Vastaan tuli jalankulkijoita, potkukelkkailijoita, pyöräilijöitä ja menipä pari hiihtäjääkin liki. Lisäksi oli liikkeellä myös lasten rattaita ja lapsia. Näiden ohituksissa ei mitään ongelmia - pyysin Rein vierelle, se tuli ja pysyi siinä hienosti Smile

.

Ohitettiin yksi kappale hoffeja ja kaksi jotain pikku koiraa, näissä ohituksissa ei mitään ongelmia, Rei ei edes tehnyt sitä pöhäystään, hyvä jos edes vilkaisi näitä ohitettavia koiria. Suojatiellä ohitettiin lisäksi joku räyhäseropi, Rei meni hienosti. Ko. koira ohitettiin myöhemmin toisenkin kerran, eikä nytkään ongelmia.

Lopuksi käytiin S-Marketin ovilla, Rei vapaana, istuksimassa ja ihmettelemässä sisään ja ulos solkenaan ravaavia ihmisiä. :]

Kerran Rei meinasi lähteä jonkun hajun perässä kuulottomuuteen (ei siis mihinkään kauaksi tms. vaan haju tempaisi maailmaansa), mutta yksi ärräpää riitti herättämään sen hajutranssista hereille.

On se vaan loistava Kirppu :]