Koiramainen keskustelupalsta

Laittelempa stoorin tännekin, kun jo tuossa illalla pohdimme tätä B:n kanssa puhelimessa.

Eli mun 9-vuotias uroshusky on HIEMAN sekaisin. Syyskuussa oli ensin nuoremmalla nartulla kiima. Kaikki tarhan urokset olivat tietty rivissä laulamassa neidolle. Kun juoksu loppui, muut urokset eivät enää olleet kiinnostuneita, mutta tämä yksi onneton jatkoi lauluaan. Lopulta vein sen tohtorille ja pissasta löytyi verta, leukkareita ja eturauhanenkin oli suurentunut. Antibioottikuuri pissatulehdukseen, 3 hormoonipiikkiä viikon välein ja SereneUm nimistä ravintolisää (mm. eroahdistuksesta ja ylivillkaudesta kärsiville).

Antibiootti + muut tuntuivat ensin rauhoittavan pojan, kunnes toinen narttu aloitti juoksun. Taas koko ukkokööri aidalla laulamassa. Kun sekin juoksu sitten loppui, tämä samainen uros jäi hoilaamaan edelleen. Vein sen taas lääkäriin mutta nyt pissa ok. Lääkäri antoi Diapamia 3 vrk:si, jotta se rauhoittuisi. Ei mitään vaikutusta, vaikka annokset olivat kokoa elefantti. Sitten se sai Perlutexiä (suun kautta annettava hormooni), jonka piti alentaa mieshormooneita. Ei vaikutusta. Uros lopetti siinä välissä jo syömisenkin kokonaan ja kiihkon vallassa huusi ja kiljui ja yritti epätoivoisesti saada nartun huomiota.

Ei auttanut sekään, kun laitoin uroksen nartun kanssa samaan tarhaan ja narttu rökitti pojan selkään nousut kerta toisensa jälkeen urokselle jo haavoja tuottaen. Kokeilin myös, onko nartussa joku haju/vika, joka saisi urokset sekaisin. Kukaan muu omista uroksista, eikä perheen ulkopuolisistakaan uroksista, ollut kuitenkaan kiinostunut nartusta mitenkään. Kokeilin myös liikunnan antamia rauhoittavia vaikutuksia. Se sai aikaan vain kasan solmuun menneitä vetoliinoja ja muutaman ärräpään meikäläisen suusta...

Seksistä sekaisin mennyt uros alkoi kahden kuukauden valvomisen, huutamisen, vinkumisen ja vouhottamisen seurauksena (ja kun vielä ruokaakaan ei ollut mennyt yli viikkoon muruakaan) horjahdella tänään tarhassa. Se aristaa selkeästi istumaan menoa, ja pitää takajalat harallaan, kun liikkuu. Se ei ole nukkunut tänä aikana yhtään kertaa kopissa, vaikka kelit ovat olleet välillä aivan kamalat. Sen valkoinen väri on muuttunut mudan harmaaksi, se ulostaa ja pissaa yhteen paikkaan verkon viereen, ja makaa ulosteidensa päällä, koska ei halua siirtyä paikasta mihinkään, koska vain siitä näkee narttutarhaan. Se ei siis malta käydä edes kakilla muualla kohtaa tarhaa... Tarhasta autoon vieminen on melkoinen haaste, koiraa taluttavalle.

Tänään saatiin hieman nestettä elukkatohtorilla, ja kaliumbromidia kuurina. Tohtori kehotti jatkamaan suun kautta annettavaa hormoonia ja SereneUM:ää. Illalla sain pojan vihdoin syömään, kun lisäsin ravintolisägeeliä ruokaan. Lääkäri tarkasti tänään taas pissan, veriarvot ja eturauhasen, jotka kaikki olivat ok. Myös anaalirauhaset tutkittiin.

Kastraatio olisi tietty 'helppo' hoitomuoto. Mutta urokseni sattuu olemaan huippujalostusuros ja jotenkin vaivaan pitäisi löytyä koiraystävällisempikin vaihtoehto. Ois se niin väärin viedä pojalta pallit... Kovin kauaa en tietty ala enää naapurien hermoja ja koiran itsensä vaikeaa olotilaa pitkittämään, joten toivottavasti alkaisi pian joku purea ja uros unohtaisi ihanaiset naisset...

Kumma kyllä, sekään ei auttanut, vaikka selitin koiralle, että verkon toisella puolella on sukulaistyttö (uroksen veljen tytär), eikä se nyt oikein kävisi päinsä, että ne olis silleen... Laughing

Hormoonihyrrähusky on asettunut!!! JES!

Se kaliumbromidi, minkä Samppa-poika eilen aloitti, on sotapojille tuttu 'lääke', nimittäin se on sitä ainetta, jota laitettiin sotamiesten kiisseliin, jotta naisten kanssa ei hommat toimisi, elikkäs JARRUA! Ja tämä jarru nyt sitten auttoi huskypojankin naishuumaan.

Tuolla se nyt nukkuu autuaan onnellisena omassa kopissa Smile

Kylläpä onkin tarhassa hiljaista Laughing

On se rankkaa välillä tuo miehenä olo Wink

Hyvä, että apu löytyi ja saatte kaikki nukkua!

Onneksi poika sai pitää pallinsa ja te yöunet Wink

Huh! Onneks mulla on NARTTU, jolla on juoksut vain joka 5. kuukausi Very Happy