Koiramainen keskustelupalsta

Yritän nyt tähän jotakin väsätä siitä, että miten me ne treenit aloitettiin.

Anyhan tuli vasta liki 7kk iässä marraskuussa minulle, joten se oli noin 1vuotias ekaa jälkeä tehdessä. Ensimmäinen jälki tehtiin Birgitan kanssa Pikkalan pellolle, jossa oli jäätä ja sulaa vuorotellen. Jälki tehtiin normaalisti kävellen ja joka askelmalle laitettiin sapuskaa. Alkuun tein pelkästään jälkiä pellolle.
Sitten meillä meni Anyn kanssa sukset ristiin pellolla, olen vaativa ohjaaja ja Any pehmeänä koki minun vaatimukset liian painostavina, tuli valeilmaisua ym. ongelmaa. Lähdin ongelman purkuun tekemällä lyhyitä, helppoja jälkiä sekä metsässä, että pellolla. Any söi noin kaksi viikkoa kaikki pöperöt jäljeltä.
Tästä taas jatkettiin pikkuhiljaa jälkiä vaikeuttamalla eteenpäin. Muutin omaa asennetta, en vaadi, en neuvo, vaan koira jäljestää. Jos kokeessa tulee hukka, pistän koiran maahan juotan, lasken liinan kädestä ja sanon "Etsi jälki!", kun näen koiran olevan jäljellä sanon "Odota!" ja taas mennään. Any ilmaisee kepit käymällä maahan ja pahasti risukkoisessa paikassa sanalla "Näytä" ottaa kepin suuhun.

Pähkinänkuoressa meidän vinkit:
- Opeta selvät ilmaisut esineellä/kepeillä
- Koiralla täytyy olla oikeasti NÄLKÄ!
- Suunnittele treenit, ota eri päiville vaikka teema esim. kulmapäivä, janapäivä, tienylityspäivä jne.
Eli älä tunge kaikkea mahdollista sinne yhdelle jäljelle tai toisaalta älä tallo mitään ajattelematta "jälkeä" sinne metsään/peltoon.
- Älä vaadi liikaa, mutta älä ole myöskään vaatimatta jos koira osaa!
- Metsäjälkeen saa tarkkuutta pellolta.
- Mene joka harjoituksessa eteenpäin, jos koira hallitsee homman.
- Aja paljon toisten tekemiä merkkaamattomia jälkiä.

Itse en merkkaa metsäjälkeä koskaan, sitä kummasti alkaa kuikuilemaan puista niitä merkkejä ja ohjaamaan koiraa... Embarassed

Nämä jutut on sopineet meille, mutta ei tosiaan ole mitään yleispäteviä neuvoja muille. Any on luonnostaan jälkikoira, se jäljestää tiiviillä nenällä, sen nokka ei maasta nouse. En onneksi ole onnistunut pilamaan se luontaista halua jäljestää. Tilanne on tänä päivänä se, että jos kokeessa/ harjoituksessa tulee hukka, niin minä tiedän että koira on tehnyt parhaansa, joskus olosuhteet on sellaiset ettei koirankaan nenu niihin pysty, silloin kiitän koiraa teen jonkin lyhyen harjoituksen esim. yhden esineen etsintä, jotta voin ruokkia koiran.
Hyvä jälkikoira on TODELLA AHNE!!!
Kysyä voi ja jos en osaa vastata kysyn viisaammilta.

Kiitos jälkikouluttajalleni Tiina Mieloselle bowdown

! Kiitos myös Birgitalle, loistavasta jälkikoirasta hello

!

Kiitos kun tulit kirjoittelemaan!!

Täällä on allekirjoittanut niin hukassa jälleen tuon jäljestyksen suhteen, että mukava saada välillä kokeneempien kertomuksia! Ilmaisumuotojakin olen kiepotellut päässäni niin monta kertaa edestakaisin että ei hyvää päivää. Mutta eiköhän sitä makuulla ilmaisua tulisi jossain vaiheessa harjoitella.

Eiköhän niitä lisäkysymyksiäkin saada sulle vielä rakennettua, kunhan tässä ehtii enemmän lajin pariin! a_happygolucky

Sähelletään (nimenomaan sähelletään) samaanaikaan niin montaa muutakin juttua, että omassa pienessä mielessäni olen kuvitellut ettei varmaan kaikkein järkevin ratkaisu ole treenata koiralle haut, jäljet ja viestit sekaisin samana päivänä...? Ja lepopäivätkin vielä huomioiden. Mutta ehkä joskus kesällä ´09 me ollaan valmiita jo aloittaa jäljestyksen harjoittelu a_chuckle