Koiramainen keskustelupalsta

Koira ilmaisee kepit, mutta koira maistelee kepit. Metsäjäljellähän sillä ei niin väliä ole, kun ei tuomari laahusta perässä. Mutta...
Järkevin, nopein ja tuloksekkain tapa poistaa koiran taipumus napata löydetty keppi ensin suuhun, ja painua vasta tämän jälkeen maahan? Sama ongelma pyrkii toistumaan toisinaan myös tarkkuusruudussa, jossa ilmaisutapa myöskin makuilla-ilmaisu. Pieni puraisu esineeseen, ja vasta sitten maahan. Ideoita?

Mä treenaan alunperin itse niin, että litteässä pakasterasiassa on nameja, ja opetan koiran menemään niillä maahan. Jos yrittää leikkiä kipolla tai ottaa sen, kiellän. Aika äkkiä ne oppii, että kannattaa vaan heti malttaa odottaa, niin purkki aukeaa. Kun ollaan siinä vaiheessa, laitan rasian päälle kepin, jota ne ei edes yritä ottaa, koska tietävät jo kuvion. Sitten vaan purkki pois, ja se on siinä Smile

.

t. Birgitta

Oliko tuo nyt varmasti se nopein tapa saada kepit (ja esineet) pelittämään ilmaisun osalta täysien pistearvosanojen mukaisesti? Laughing

Itseasiassa silloin viime vuonna taisi tuosta rasiasysteemistä olla jossain vaiheessa puhettakin. Mulla oli silloin vain se toko-puolen tunnistusnouto yhtäaikaa tulessa, ja jostain syystä päätin samaan tuskaan opettaa myöskin jälkikeppien ilmaisun koiralle. Jonka jälkipyykkiä hyvin sitten paikkaaltinkin..No mutta eihän vaaleatukkaiselta sentään kaikkea sovi yksillä kipurahoilla odottaa.

Ongelmahan tässä enää nyttemmin ei ole "lähialueen" näytöt, ne se tekee nätisti koskematta kapulaan. Mutta siellä kauempana onkin hyvä ensin mälvätä kapula kun ei emäntä ole vieressä vahtaamassa Wink

Liinapakoitekaan ei tule kysymykseen tässä tapauksessa, tarkemmin syytä erittelemättä.

Mullahan on siis tapana esivalmistella koira jäljelle aina tekemällä tälle parit keppi-ilmaisut ennen janalle lähetystä, ja varmentaakseni koiralle myöskin viimeistään tässä vaiheessa lajin. Näissä "valmisteluissa" koira tekee puhtaat ilmaisut, kuten myöskin jäljellä osat kepeistä ihan tyylipuhtaasti. Metsäjäljellähän tuosta pikapuraisusta ei sinänsä haittaa ole, mutta jos sitä erikoisjälkeäkin joskus mielisi kokeilla..

Kerroin tuossa myöskin tarkkuusruudun ongelmista, elikkäs siinä koira pyrkii suussaan nostamaan piilotetun pikkuesineen ensin mättään tms kuoren alta ensin esille, jonka jälkeen ilmaisee esineen menemällä makuulle esine etutassujen välissä.

Olisikohan aluperinkin pitänyt pitäytyä vain siinä noutomallin ilmaisussa, kun kerran on tullut kuitenkin tiedostettua koiran suuri halu ottaa kaikki ensin suuhun.

Jos jotain vielä yrittäisi, niin mitä muita kikkakolmosia tulisi mieleen?

Jep, nimenomaan on nopein tapa, jolla koira oppii jälki-ilmaisun oikein ja varmaksi. En ole ainakaan vielä kuullut paremmasta. Ahne koira kun yleensä tunkee itsensä automaattisesti ihan purkkiin kiinni, niin se jää kivasti etujalkojen väliin ihan itsestään, niinku pitääkin.

Mulla kun on niin vähän aikaa per koira treenata, niin mä yritän myös aina miettiä, miten nopeimmin pääsisi etenemään. Ei tuohon ihan hirveän monta treenikertaa pitäisi mennä, kun on fiksu ja ahne koira. Ja eihän meillä muunlaisia olekaan Smile

.

Se tunnarin treenaaminen samaan aikaan on varmaan tehnyt sen, että keppi on tullut jäljelläkin heti liian tärkeäksi, kun sen pitäisi olla vaan "merkki" koiralle siitä, että ruokaa on tulossa. Siksi se nyppii sitä siellä susta kauempana. Eli sillä on mielessä vähän väärä visio sen kepin kanssa olemisesta.

Koiraa treenatessa ei oikein tahdo olla keinoja, joilla ihan muutamalla treenikerralla sais opetettua mitään varmaa suoritusta. Aina se vähän toistoja vaatii. Ja yleensä, jos joku menee pieleen, on pakko palata asiassa taaksepäin ja tehdä sitä "perustyötä" vähän uudestaan.

Toi tarkkuusetsintä onkin sitten hankalampi juttu. Itsekin ajattelin alunperin, kun se koesääntöihin tuli, että voisin opettaa ilmaisemaan, mutta totesin esineruudun tapaisen työskentelyn olevan niin paljon luontevampaa ja paljon nopeammin opetettavissa, että vaihdoin siihen.

Tarkkuusruudussa toimitsijana ollessani huomasin, että itse asiassa tosi harva koira ilmaisee. Suurin osa ottaa esineen ja tuo. Siinäkin on kyllä omat riskinsä, kun on pieni esine ja koiralla kuuma. Useampi koira pudotti esineen (20 snt kolikko) sitä tuodessaan, ja yhden jäljiltä sitä ei enää löydetty ollenkaan, kun koira vähän "kuopaisi" sitä perään tassulla ;). Kolmen hengen voimin sitä sieltä varvikosta lopulta suorituksen jälkeen pengottiin, mutta sinne jäi metsänpeikoille.

t. Birgitta