Koiramainen keskustelupalsta

Ootteko muut eeläiset huomanneet muutoksia hauvojen käytöksessä?

Musta tuntuu, että meillä ainakin luullaan, että kohta ollaan aikuisia.
Tuntuu, että mamin pienestä hampputukasta on tullut äijä.
Mielipiteitä erinäisiin asioihin on alkanut tulla, ja röyhkeyttä!
Hauskinta tässä on se, että raggailu ei todellakaan sovi mun pienelle.
Se on ennemmänkin koomista, kun Onni yrittää jallittaa mua ja sit ilme on,
et HÄ! Eiks tää toiminutkaan näin a_doh

Ja sit heti perään mielistelyä hali

Meillä voi vaikuttaa se, et Onni varttui vanhemman uroksen alla ja nykysin
on ainut sesse talossa. Ja taloahan pitää vahtia... Ja miestä talossa pitää lelunaan Cool

Kokemuksia vanhemmiltakin, kuin eet?

Hyvä että mamin kultakin on alkanut näyttää elkeitä. Meillähän (Elli kun on ainoa koira) noi elkeet tuli jo viime syksynä, ja kuten olet nähnyt, niihin ei tehoa kuin Siperia - siis meillä. Eli sinänsä on aikuistuttu, koska rauhallisempaan suuntaan ollaan menty ja korvat ei niin usein ole hukassa kuin ennen Very Happy

, lisäksi Elli alkaa uskaltamaan sanoa veikalle kovat sanat Laughing

Joo. Todellakin. On huomattu.
Minun pikkuinen herkkä, pehmeä, kiltti urospentuni, voih.
Siit on kuoriutunut hirveä äijien äijä. Ulkona nuollaan kaikki kuset (jos mahdollista - ja ei muuten ole jos multa kysytään! a_angel

). Olemus on muutenkin muuttunut ja koko koira on tuntunut kasvaneen - tai ainakin ryhti on muuttunut, ulkona kun saapastellaan. Pimeällä asenne ja olemus tuntuu jokaiseen räsähdykseen ja liikkeeseen olevan "tuu tänne sanomaan", ja silloin ollaan niiiin isoa että. Ihana syksy tulossa.
Roopea on alettu kyseenalaistamaan, ja kerranhan nuo kesällä yhteen pamauttivatkin, ja melkoinen työ oli erottelussa kun ei kumpikaan erityisen periksiantavaista sorttia ole...Sen jälkeen ei onneksi ole eripuraakaan näkynyt, eikä itsekään ole mahdollistanut moista enää toiste (oli vähän erilainen viikonloppu vieraineen alla, ja koirat oli eläneet totaalisen "pellossa").
Yhdessähän nuo kaikki kolme, kissan kera, kaikki päivät ja hetket kuitenkin viettävät - myös keskenään ollessaan.

Vieraiden koirien kanssa ollaan heti katsomassa kuka on kuka, ainoastaan tutuille nartuille nöyrrytään ja tunnustetaan mitä on akkavalta. Niille ollaankin sitten sellaista pelimiestä, että.
Vieraita koiria ei tapailla missäänmäärin "leikkien merkeissä", ne ainoastaan siedetään tarvittaessa. Nuuhkiminen menisi varmaan vielä ok, mutta kierrokset kun kasvaa mitä leikkiin tulee, menee leikki nopeasti "yli". Irtokoiria Juku on oppinut vihaamaan, ne se häätää tehokkaasti emännän apuna... Muuten ulkona on helppoa ja vaivatonta mennä, vastaantulijoista ei välitetä mitään (varsinkaan niistä räksyttävissä pikkufifeistä), ja ennenkaikkea ihmisten mielistely näyttäisi vihdoin menneen ohi - eikä sillä ole enää samanlaista tarvetta päästä nuolemaan ja pomppimaan kaikki ihmiset. Iso äijä.

Kotona sisällä koira on sama herkkis mitä ennenkin, mutta ulkomaailmassa tapahtunut muutos on, ja suuri.

Kiva että teillä muillakin Mr. Green