|
|
Koiramainen keskustelupalsta Sonorian-keskustelupalsta avataan omalle palvelimelle pian, osoitteeseen www.sonorian.fi/forum heti kun keskustelut on siirretty. Siihen saakka kirjoittaminen on lukittu.
|
26th Oct 09 - For urgent error, please post at our FaceBook group. Support platform will be back within 1-2 days.
Meillä asuu metsästäjä - Lähetetty: Per Kes 13, 2008 7:46 am |
|
|
Niina

Liittynyt: 10 Huh 2008
Viestejä: 14
:
Paikkakunta: Espoo
Items
|
|
Oltiin aamulenkilla ratsastuspolulla tuossa lähellä. Candy oli vapaana tietenkin, kun metsässä oltiin. Yhtäkkiä polulle lennähti/juoksi linnunpoikanen. Luulen että se oli metso koska se oli samankokoinen kuin Candyn pää, mutta ei vielä osannut parka lentää kunnolla.
En huutanut samalla sekunnilla Candyä viereen kun näin linnun, mutta sen jälkeen olikin jo myöhäistä. Ja luultavasti kutsuminen aikaisemminkaan ei olisi auttanut. Candy jahtasi raukkaparkaa ehkä 300 m, kunnes lintu onnistui joten karkaamaan, en nähnyt miten kun olivat mutkan takana.
En sentään lähtenyt juoksemaan perään kun en olisi kuitenkaan saanut niitä kiinni , eikä tässä mitään vaaratilannetta ollut. Karjuin kuitenkin "Candy tänne" niin että metsä raikasi, koska ajattelin että jos lähden juoksemaan toiseen suuntaan kun se ei edes näe missä olen tai olen hiljaa, Candy pääsee liikaa metsästyksen makuun ja se unohtaa konsanaan että edes mukamas sen pitää tulla luokse kun huudetaan. Kun se sitten tuli, kehuin ja palkkasin vaikka ehdin jo huutaa monta kertaa.
Noin tulevaisuutta ajatellen, mikäköhän olisi ollut paras tapa toimia? Ja voinko vahvistaa sitä luoksetuloa paremmaksi ihan palkkaamisella, koska nyt kun Candy on tullut rohkeammaksi, sen luoksetulo ei enään ole itsestäänselvyys. Riskejä voi ottaa toki silloin jos vastaantulija on koira tai ihminen - ei siis tapahdu mitään katastrofaalista - mutta Candyn saalistushimo autoihin on meinannut pari kertaa jopa sen kiinni ollessa viedä sen auton alle....
Ai niin ja eilen sattui pennulle ensimmäinen tapaturma. Vein lapsia suihkuun ja vetäsin paljeoven kiinni että Candy ei tule mukaan. Jotenkin sen onnistui livauttamaan tassunsa paljeoven alle niin ettei se saanut sitä pois. Voi mikä meteli! Hetken kuluttua saatiin se sitten irrotettua ja koska Namu ei tassuaan lenkuttanut, niin eipä siinä muuta loppujenlopuksi varmaan tapahtunut kuin pelästyminen.
|
|
|
|
|
- Lähetetty: Per Kes 13, 2008 9:00 am |
|
|
Marika

Liittynyt: 14 Hel 2007
Viestejä: 507
:
Paikkakunta: Vantaa
Items
|
|
Onni-poika oli kova jannu pinkomaan erinäisten juttujen perään pentuna.
Huomasin, et jos itse hätäännyin ja karjuin lähes paniikissa,
sillä ei ollut mitään tehoa. Jos sanon nätisti, niin se uskoo. Tiedä sitten mistä johtuu, mut meillä toimii.
Toisaalta se ei ole tottunut, että sille huudetaan ja varmaankin luulee et nyt on jotain tosi outoa ja mielenkiintoista,
kun mammakin noin kimpaantui.
|
|
|
|
|
- Lähetetty: Per Kes 13, 2008 12:27 pm |
|
|
Elisa

Liittynyt: 12 Hel 2007
Viestejä: 910
:
Paikkakunta: Vantaa
Items
|
|
Elli nyt on ollut aina sellainen silmiin tillittäjä, mutta pentuna
vahvistin (ja yleensä vieläkin vahvista) aina sen kontaktin ottoa silloin kun se oli irti. Eli heti kun tuli luokse sai kehuja ja namin (onneksi se on ahne).
Sitä kun riittävästi toisteli niin nykyisin voi pitää irti missä vaan ja milloin vaan (melkein), koska heti kun ihminen tai koira tulee, se tietää katsoa mua ja tulee pyynnöstä luokse. Eli tarkoitan sitä, että
mun mielestä sitä palkkaamista kannattaa suosia, koska aina se, mikä on kivaa, menee sinne pääkoppaan paremmin kuin negatiivinen palaute .
Ellikään ei muuten tule koskaan luokse, jos vihaisesti käsken. Sehän tietää että sapiskaa tulee, eikä ole mikään tyhmä , joten vaikka kuinka itseä kiukuttaa, niin pitää huutaa vain iloisesti. Siksi mä käytänkin yleensä lenkillä pilliä - eipähän koira hoksaa, millä mielentilalla luokse käsken
|
|
_________________ "She is your friend, your partner, your defender, your dog. You are her life, her love, her leader. She will be yours, faithful and true, to the last beat of her heart. You owe it to her to be worthy of such devotion."
|
|
|
|
Meillä asuu metsästäjä - Lähetetty: Kes Kes 18, 2008 7:55 am |
|
|
Niina

Liittynyt: 10 Huh 2008
Viestejä: 14
:
Paikkakunta: Espoo
Items
|
|
No en mä Candylle vihaisesti huutanut, pikemminkin ihan iloisesti mutta kovalla äänellä että kuulee kun ei koko pentua enää näkynyt.
Mutta toi kontaktin vahvistaminen = luvan kysyminen vapaana ollessa on varmaan hyvä juttu. Kokeilen sitä, kiitos
|
|
|
|
|
- Lähetetty: Kes Kes 18, 2008 12:09 pm |
|
|
Birgitta
Liittynyt: 12 Hel 2007
Viestejä: 307
:
Paikkakunta: Pikkala
Items
|
|
Moi!
Suosittelen myös "ei"-harjoituksia vaikeutuvin ärsykkein. Aloita jostain maassa paikallaan olevasta ärsykkeestä (makupalat tms.), kun toimii aina varmasti vastaavissa tilanteissa, jatkat paikallaan olevaan lempileluun => liikkuvaan leluun => perheenjäseniin => toiseen koiraan => jne. Lopulta koiran pitäisi totella kieltoa missä tahansa tilanteessa.
Voidaan käydä noitakin läpi, kun taas nähdään .
t. Birgitta
|
|
|
|
|
|