Koiramainen keskustelupalsta

Kyllä muuten oli hyvä, ja ennenkaikkea opettavainen leiri meillä taannoin. Cool

Muistatko Marika kun notskilla puhuttiin siitä äänenpainon merkityksestä koiran tottelemiseen ja reagointiin?? Nyt tuli tilanne sitten tosielämässä testattua. Prkle.

Käytiin poikain kanssa kolmin tuossa äsken lenkillä ja (koirat) uimassa. Rämmittiin siinä sitten koirat tuttuun tapaan vapaana, yhtä omakotitaloihin rajautunutta metsäautotietä pitkin. Kunnes sivusta erään talon aitaamattomalta pihalta alkaa kuulua "M**" EI "M**" TÄNNE EIIIIIIIII!" ja tontin ulkopuolelle rynnistää mielettömällä pörinällä iso valkoinen, kuinka ollakaan - kultainennoutaja uros. Ehdin hädissäni tarrata vain vierellä olevaa Roopea niskasta, estäen tämän välittömän hyökkäyksen koirakkoa kohti. Käsiä kun on vain kaksi, joista toinen tarraa Roopen tukkaa ja toinen on peukalona suussa, pääsee toinen koiristani valvonnan taakse. Kuinka ollakaan Jukuhan se sitten siitä muutama metri edestäni vastasi hyökkäykseen samantein lähtemällä mielettömällä raivolla hyökkäävää koiraa kohti... Ei kuulostanut shitshulta ei.
Siinä vaiheessa muistin ne viisaat sanat nuotiolta, ja aloin lirkuttaa ja lärkyttää ja juosta karkuun minkä jaloistani pääsin. Kimitin ja huusin ja juoksin minkä jaloistani pääsin. Taakse en uskaltanut katselemaan jäädä, vaan juoksin. Ja homma toimi!! - Juku oli keskeyttänyt jossain vaiheessa jo melko äänekkäältä kuulostavan hyökkäyksen ja pinkoi perääni minkä jaloistaan pääsi. Roope vuorostaan oli juossut jo ohitseni jossain vaiheessa. Jes! Mutta täytyy sanoa että kyllä olin onnellinen ja huokasin helpotuksesta. Olen 120% varma mihin tilanne olisi johtanut, jos olisin jäänyt käskyttelemään koiria, pyrkimään niiden väliin ja jäänyt karjumaan paikalleni. Olisi ollut rumaa jälkeä, valitettavasti sekin on nähty. Mutta nyt a_smitten

Hyvä Tia!
Usein vaan tollaisessa tilanteessa iskee paniikki ja "viisaat" jutut nuotion
ja siiderin ääreltä ei ehkä muistu mieleen Cool

Musta on tullut aika hermoheikko irtokoiria kohtaan.
Yritän kuitenkin esittää rentoa, ettei poika ota musta mallia.

Nimim. 1 kpl tikattu silmä + rupia riittämiin

Ellillä ei (onneksi) ole vielä pahoja kokemuksia vieraista koirista ja siksi se ei niille ärisekään, mutta jos karjaisen ELLI P.....LE, niin pysähtyy, katsoo mua pää kallellaan ja pinkoo karkuun.
Elli ei ole mikään tyhmä koira, joten miksi se tulisi vihaisen minun luokseni moitteet saamaan Question

eli tässä 2 v yhteisen taipaleen aikana olenkin oppinut käyttämään pilliä. Sitä puhaltaessa ei koira kuule äänen väriä Wink

eikä siis osaa ennakoida mamman mielialaa.

Toi pilli-idea on kyllä hyvä!
Sääli vain että mun tapauksessa joskaan ei toimiva - kun mulla harvemmin muistuu lenkille edes avaimet mukaan, saati että jotain pilliä muistaisin mukana raahata Laughing

Meillä tosiaan kävi huhtikuussa ei toivotuissa olosuhteissa erittäin ikävä tapaus yhden vieraan uroksen kanssa, jonka jälkeen entisellä "kaikkienkaveri" Jukulla ei ole ollut enää ongelmia vastata välittömästi tappelurähinällä, jos pienentäkään aihetta on. Enää se ei katsele kuinka tässä käy, ja vältä tilanteita viimeiseen saakka... Sääli, koska mun tavoite ja tarkoitus oli ettei tuo koira nimenomaan joudu ikinä tappeluun. Hinharähisijä tuo ei ole tms, mutta eipähän ole tarvetta päästää enää ventovieraiden koirien kanssa tekemisiin. Ne on ne parit tutut koirakamut edelleen joiden kanssa homma toimii, mutta ei uusia enää, missään muotoa.