Koiramainen keskustelupalsta

Eilen SPL:n treeneissä tuli eteeni tilanne jossa minulle kerrottiin Lillin seuraamisen olevan "liian lähellä täydellistä", että se pitää ajaa virheeseen jotta se oppisi. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä että seuraavalla kerralla aletaan lisätä häiriötekijöitä, ihmisryhmää ja treeniliivejä maassa yms. jolla saataisiin kontakti tippumaan ja sitä myöten sitten pääsisin puuttumaan ja korjaamaan asiaan. Mitä mieltä asiasta?

Toisekseen minulle sanottiin että pitäisi varoa etten opettaisi liikaa liian pian. Hämmennyin vähän kun tässä kesän aikana ollaan tosiaan tottisteltu ehkä kerran viikkoon muutaman minuutin ajan, paitsi niinä viikkoina jolloin on Talissa ollut treenit jolloin treenejä on sitten ollut kaksi/viikko. Lisäksi Lilli tosiaan edelleen vain seurailee, ja tekee täyskäännöstä (jota alettiin opettamaan Talissa tietävämpien avustuksella), seuraa myös temmon vaihteluissa ja nyt ollaan harjoiteltu sivulle istumista minun pysähtyessäni, (kaikki tämä Talin ohjaajien neuvosta ja heidän oppiensa mukaan, ei omin päin edes) , istuu, menee maahan ja tulee "tänne" käskystä eteen istumaan, mutta vasta ihan metrin päästä, kauempaa en ole edes kokeillut kunnolla. Kouluttajien mukaan Lilli osaa liikaa ikäisekseen vaikka heidän ohjeittensa mukaan olen edennyt? Toisaalta sanoivat kyllä että kun koira osaa on turha jäädä junnaamaan paikoilleenkaan. Pitää ottaa aikataulutavoite, esim vaikkapa BH ja lähteä sitä kautta rakentamaan koulutusta eteenpäin. Heidän ehdotuksensa oli että tähtäisin BH:hon ensi keväänä.

Mielipiteitä? Miten voi opettaa koiraa vähemmän kuin mitä nyt teen? Lilli on oikeasti elänyt aikalailla kakaran elämää rellestäen pihassa Eetun kanssa, ainoa mitä olen säännöllisemmin nyt tehnyt on jälki. Ja jos pitää varoa ettei kouluta liikaa liian nopeasti, miten nykyiseen seuraamiseen kuitenkin lisätään vaikeustasoa? Confused

Sanoivatpa vielä että Lilli on liian helppo koira. Mutta minkäs sille voi että on koiria jotka vaan haluaa oppia ja tehdä ja koiria jotka ei halua... Cool

Sitäpaitsi, Lilli oppii muutamasta toistosta niin halutessaan, se on sillä ytimessä, se osa Lilliä johon minä en oikeastaan ole vaikuttanut lainkaan! Wink

Noh, Katja, sähän tiedät, mitä mieltä mä olen Very Happy

.

Ellikin osaa jo noi kaikki ja en ole aikonut tahtia löysätä, koska se ei mikään kireä ole nytkään ollut (siis tahti).

Leikin varjollahan nää meidän neidit on opetettu eikä pakon kautta.
Jos koira on älykäs niin sitten se on älykäs,
näytä nenää niille, jotka on kateellisia a_takethatfoo

.

Mutta vakavasti puhuen toi virheeseen ajaminen. Tietysti koiran pitää totella oli sitten mitä häiriöitä tahansa. Siksi mäkin ajattelin tossa syksyllä mennä HPH:n Kivikon koulutuksissa käymään, siellä kun koiria ei kouluteta yksittäin, joten häiriöitä on aina paikalla.

En ole kyllä huomannut, että Elli pahemmin häiriöistä välittäisi töitä tehdessään nytkään, joten en aio sitä erikoisemmin virheisiin AJAA vaan virheitä tulee sitten kun tulee ja niihin puututaan sitten.
Eli ajan kanssa asiat tehdään. Jos Lillillä kerran niiden mielestä on liian hyvä seuraaminen Question

, niin miksi se sitten nyt pitää saada vielä paremmaksi, jos kerran sitten kuitenkin antavat neuvon, että pitäisi toppuutella opettamista Question

. Pikkaisen ristiriitaista vai?

Gitta juurikin kiteytti asian joka minua kummastutti. En ymmärrä miten hidastetaan tahtia ja lisätään vaikeutasoa samaan aikaan?! Shocked

Ehkä tää ei vaan ymmärrä... Mutta kateellisiahan ne ilmiselvästi olivat, useampikin koiranomistaja kyseli miltä kasvattajalta Lilli on... Laughing

Minua on varoiteltu samasta asiasta ja tottahan se on että harjoitus on ihan eri tilanne (myös koiralle) kuin koe.
Uskonkin kouluttajien tarkoittaneen sitä, että jos aina treenaat "motskari" taskussa hyvällä vietillä, että todennäköisesti koittaa se päivä, jolloin joku asia/tapahtuma ym. menee sen "motskarin" yli.

Itse olen ns. pistänyt koiran tekemään virheitä, jolloin olen päässyt puuttumaan siihen mm. seurauttamalla "ylipitkään", jolloin kontakti herpaantuu tai kaveri leikkimään koiransa kanssa viereen ym.ym.
Se täydellinen seuraaminen voi myös kärsiä, pitkästä ajomatkasta koepaikalle, helteestä ja vaikka ennen tottista ajetusta jäljestä ja esineruudusta. Mielestäni koiralle on kerrottava että on "pakko" tehdä vaikka aina ei ole niin kivaa ja on kuuma ym. Enkä nyt tarkoita mitään pelkällä "pakolla", enkä myöskään pelkällä makkaralla koulutusta Wink

Pyrin nykysin myös tekemään treeneissä aika vähän seuraamista, koska koira sen jo osaa. Keskityn niihin puutteisiin ja ongelmiin, jotka on ihan muissa liikkeissä.

Kiva aihe

Tässä keskustelussa huomaa taas hyvin sanat "puuttuminen" ja "pakko" herättää jokaisessa eri mielleyhtymiä. Pakko voi olla vaikka pelkästään suullinen.
Itse kyllä puutun jo pienestä asti virheisiin. Alusta asti kontaktin herpaantumisesta esim. seuraamisessa seuraa "pakko" ja välitön palkkaus kun koira tekee oikein.

Nuo paikkallaan siirtymiset on hyvä konsti tarkentaa koiran kontaktia ja opettaa koira säilyttämään oikea paikka vaikka ohjaaja siirtyisi eteen/taakse/sivulle päin.

Ja sitten joskus kaiken tämän pilkun viilamisen jälkeen, kaikki kuitenkin menee päin... a_damnit

Eikun treenaamaan Cool

Itse käytän pakkoa sekä että, mutta tahdon ratkaista ongelmat ennemmin onnistumisen ja vahvisteen kautta, kuin korjaamisen ja vahvisteen kautta, monestakin syystä.

Huhuu? Olisi kiva kuulla tästä aiheesta lisääkin "kuulumisia" sieltä? Miten on teillä harjoittelut edenneet, miten olet aikonut jatkaa treenaamista? Smile

Me kun ollaan Ellin kanssa oltu nyt tossa pienryhmätottiksessa (2 koirakkoa) niin myös ollaan harjoiteltu tuota seuraamista lähinnä pieninä siirtymisinä, jolloin koiran on itse keksittävä, missä se oikea paikka onkaan.
Mielestäni tuo oikea sivulle tulo on tänä aikana iskostunut paremmin Ellin mieleen.
Meille kouluttaja sanoi, että koiran pitäisi itse hiffata, missä se oikea paikka on, eikä sille saisi sitä näyttää, mutta täytyy kyllä myöntää, että olen sitä välillä Ellille näyttänyt, jos koira on ollut ihan öönä, koska mielelläni teen kuten Riittakin, eli positiivisen vahvistamisen kautta.
Mikä ei tietenkään tarkoita sitä, ettenkö joskus pakotteitakin antaisi.
Jos koira selvästi tekee väärin esim. siksi ettei keskity asiaan tarpeeksi, vaikka osaa asian, annan pakotteen. Jos koira sen sijaan keskittyy, mutta ei osaa, katson, että opetusta on muutettava siten, että pystyn koiralle selvemmin kertomaan, mitä haluan....

toivottavasti tämä ei ollut liian sekavaa Rolling Eyes

Meillä meni ryhmät ja koulutusohjaajat uusiksi ja aloiteltiin maanantaina lähinnä koirakkoihin tutustumalla. Mä todella pidän tästä uudesta ryhmän vetäjästä, sillä on ideoita ja kikkoja erilaisiin ongelmiin ja vasta kun kaikki muu on kokeiltu, käytetään pakkoa mikäli minä itse niin haluan. (enkä tässä puhu viettiä nostattavasta pakosta)

Lisäksi jätän tuon seuraamisen nyt taka-alalle, en halua siihen sen kummemmin nyt puuttua, antaa koiran kasvaa (ainakin henkisesti... a_chuckle

) ja katsotaan sitten myöhemmin jos lisäisi vaikeutta treeneihin. Nyt keskityn istumisen nopeuttamiseen, sekä seuraamisessa, että vietti-istumisissa se on hidas. Maahan meno on mukavasti mallillaan mutta tuo istuminen... Me ollaan Lillin kanssa niin paljon harjoiteltu tuota seuraamista että se alkaa jo minullekin maistua puulta, Lillistä nyt puhumattakaan, vähän vaihtelua treeneihin. Varsinkin kun uudet ohjaajat tuntuvat kuuntelevan minua enemmän... Laughing

No ton lyhyen videon perusteella, liian paljon suoraan seuraamista ja ohjaaja kulkee vinoon.

Itse olen poikittamista Sylviltä saanut pois vasemmalle käännöksillä ja hitaudella. Eli teen neliötä vasemmalle kääntyen, kulmat terävinä ja hitaalla temmolla. Kun teen tätä en treenaa jättöliikkeitä vaan vain seuraamista.

Jos koira käännöksissä jää alle niin ei taatusti jää muutama kerran jälkeen enää, vaan alkaa jo tajuamaan että ei hemmetti se täti tulee päälle, tavallaan tässä koira oppii itse löytämään oikean paikan seuraamisessa, minä kyllä muistutan remmistä nykäsemällä tai sanallisella kommentilla jollei koira ole oikealla paikalla, ja tätä treeniä tehdessä en pidä koiraa vapaana.

Neliötreenin jälkeen teen erittäin lyhyen pätkän suoraan seuraamista, niin lyhyen että pääsen varmasti palkaamaan koiran oikeasta suorituksesta, vähitellen olen pidentänyt näitä pätkiä. Ja palkan olen siirtänyt liivin takataskuun näihin treeneihin. Näytän Sylville palkan hitaasti samalla kun laitan sen hitaasti liivin takataskuun, ja sanon hitaalla kuiskausäänellä että pallo meni sinne tms. ja tästä jatkan eteenpäin hitaasti seuraamista. Eli tietynlaista patoamista.

Tiedä sitten onko tästä apua teille, mutta näin itse olen saanut poikittamista ja ylikierroksillä käymistä pois.

Vaikeaa selittää kyllä.