-  Kunnioitathan tekijänoikeutta, etkä lainaa sivuston tekstiä tai kuvia luvatta!

 

PENNUN TAPAKASVATUS JA SOSIAALISTAMINEN
- Eri lähteistä ja käytännössä koetun pohjalta koonnut Birgitta Johansson/Kennel Sonorian

   

Pennun koulutus aloitetaan sosiaalistamisen ja tapakasvatuksen muodossa jo muutaman päivän kuluttua sen saapumisesta uuteen kotiin. Samalla luodaan pohja omistajan ja koiran väliselle luottamukselliselle suhteelle, joka kestää läpi koiran elämän. 

 

   Pentu alle 3 k

- TÄSSÄ VAIHEESSA SINUN TÄRKEIN TEHTÄVÄSI ON SOSIAALISTAA KOIRA HYVIN! 

- TEE JOKA PÄIVÄ JOTAIN SOSIAALISTAMISEN HYVÄKSI! Parasta aikaa siihen on nimittäin vain 12 viikon ikään asti.

   

Varmista jo ennen pennun ostamista kasvattajalta, että pentua pidetään virikkeellisessä ympäristössä. Pennun on saatava oleskella sekä ulkona että sisällä tottuakseen kaikkiin elämään kuuluviin tavallisiin asioihin. 5-8 -viikkoisen pennun kanssa on leikittävä päivittäin, ja sille on annettava mahdollisuus tutustua moniin eri-ikäisiin ja -näköisiin vieraisiin. Jos otat pennun yksin asuvalta naiskasvattajalta, varmista, että pennut ovat saaneet tutustua varsinkin miehiin ja lapsiin kunnolla. Jos kasvattaja asuu hiljaisella seudulla, varmista, että pentuja on altistettu erilaiselle melulle ja äänille. Jos pennulla on kasvattajan luona hyvät, virikkeelliset olosuhteet, en suosittele pennun ottamista vielä 7-viikkoisena, vaan vasta 8-9 -viikkoisena. Silloin pentu on valmiimpi kohtaamaan uusia asioita. 
Kun pentu tulee kotiin, laajenna sen reviiriä vähitellen päivien kuluessa. Älä kutsu vieraita sitä katsomaan ensimmäisinä päivinä. Katso, että pentu on valmis uusiin seikkailuihin, eli käyttäytyy rentoutuneesti, ennenkuin viet sitä uusiin tilanteisiin. 11-viikkoiseksi asti pentu elää ns. "pelkokautta", jolloin se suhtautuu ympäristöönsä varovaisesti. Tässä vaiheessa on tärkeää antaa koiran edetä omaa tahtiaan eikä altistaa sitä liian jännittäville uusille asioille. Pennun itseluottamuksen kehittymisen kannalta on tärkeää, että se selviytyy "voittajana" eteen tulevista tilanteista.. Kehu ja innosta pentua aina kun se voittaa pelkonsa ja selviytyy jostakin sille pelottavasta asiasta. Älä koskaan anna pennun huomata esim. äänensävystäsi, että olet itse epävarma. On parempi toimia vaikka reilusti pieleen kuin epäröidä pennun läsnäollessa.
12 viikon ikään mennessä koira oppii sosiaaliseksi yhteiskunnan jäseneksi! Tällöin sitä on kasvatettava johdonmukaisesti ja sille on annettava monivirikkeinen kasvuympäristö. Myöhemmin tapahtuva sosiaalistaminen ei ole enää yhtä tehokasta. 
    Kutsu itsesi pennun kanssa kylään erilaisten tuttavien luo. Ole kylässä niin kauan, että pentu rauhoittuu siellä (lakkaa tutkimasta ja asettuu esim. makaamaan/nukkumaan). Älä anna lasten riehua pentusi kanssa.
    Älä rankaise ihmisiä vasten hyppivää koiraa, vaan estä se rauhallisesti pitämällä kiinni esim. kaulapannasta tai kaulanahasta. Pyydä ihmisiä rapsuttelemaan koiraa, kun se on kauniisti kaikki neljä jalkaa maassa. Vieraat voivat itsekin pidellä koiraa alhaalla ja samalla rauhallisesti rapsutella sitä rinnasta. Jos koira villiintyy ihmisten huomiosta, pyydä vieraita olemaan kokonaan tervehtimättä koiraa sisääntullessaan. Yritä aina tehdä vieraiden tulosta mahdollisimman rauhallinen tilanne (rauhalliset äänensävyt ym.). Jos tilanteista kuitenkin muodostuu kovin riehakkaita, on parasta ottaa tavaksi pistää pentu toiseen huoneeseen, kunnes vieraat ovat päässeet sisään ja alkutohinat ohi.
    Vie pentu usein kaupunkiin, jos asut "maalla". Mene ensin rauhallisempiin paikkoihin, joissa voit totuttaa pennun kulkemaan esim. erilaissa rakennuksissa (pysäköintihallit, hiljaiset ostoskeskukset, rappukäytävät, hissit). Kun pentu käyttäytyy itsevarmasti näissä olosuhteissa, voit viedä sen meluisampiin paikkoihin (maantien varteen, asemille, ym. paikkoihin, joissa on paljon ihmisiä). Odota, että pentu rentoutuu aina ennenkuin lähdet pois uudesta tilanteesta.
     Opeta pentu ohittamaan kadulla vastaantulevat koirat kiinnittämättä niihin huomiota. Tässä tarvitaan tilanteesta riippuen kahta eri toimintatapaa : 
    1) Ehdollista pentusi siihen, että kadulla vastaantulevat koirat ovat mukava asia (= älä hermostu äläkä nyi hihnasta tms.), mutta niiden lähestyessä kuuluu ottaa kontakti omistajaan. Tämä tapahtuu seuraavasti: Kun vieras koira on pentusi sen havaitessa niin kaukana, että pentu vain katsoo sitä, eikä vielä reagoi haukkumalla tms., kiinnitä pennun huomio välittömästi itseesi kutsumalla/kielellä naksuttamalla tms. positiivisella keinolla, pidä kontaktia pieni hetki yllä, kehu ja palkitse makupalalla (tai lelulla). Valitse sen jälkeen tarvittaessa kiertotie, jotta pääset toisen koiran ohi riittävän kaukaa, tai vaihda tarpeen vaatiessa tyynesti kävelysuuntaa. Pennun edistyessä voit ohittaa koiria pikkuhiljaa lähempää.
    2) Jos joudut niin lähelle toista koiraa, että pentusi alkaa haukkua sille, kiellä riittävän tiukasti ja mene kyykkyyn oman pentusi ja vieraan koiran väliin katkaisemaan näköyhteys. Vaadi pentua kiinnittämään huomionsa sinuun. Kehu innostavasti ja palkitse, kun pentu hiljenee ja se ottaa hetkeksikin kontaktia. Jos joudut "ahtaaseen" paikkaan ja tiedät, ettei pentusi vielä osaa käyttäytyä toisen koiran tullessa vastaan, voit ennakoida katkaisemalla näköyhteyden jo valmiiksi ja pitämällä pentuun kontaktia esim. makupalojen avulla, kunnes toinen koira on päässyt ohi. Ellei pentusi välitä makupaloista, voit ensimmäisillä harjoituskerroilla käyttää esim. litteää, taskuun mahtuvaa pakasterasiaa, jossa on osa koiran ruoka-annoksesta. Tämä toimii yleensä kaikilla pennuilla.
Totuta pentu siihen, että myös vieraat ihmiset ulkoiluttavat sitä. Näin se oppii käyttäytymään luontevasti erilaisten ihmisten seurassa. Jos pentu hakee sinulta turvaa jossakin tilanteessa (esim. tulee taaksesi piiloon), sinun on suotava se sille ja suojeltava sitä pelottavalta asialta, vaikkei pennulla oikeasti olisi mitään hätää. Näin välillenne rakentuu luottamus, ja koirasta tulee rauhallinen eri tilanteissa kanssasi, koska se tietää, että sinä suojelet sitä. Et saa kuitenkaan kehua tai lohdutella koiraa näissä tilanteissa.
  Turvalliset koirakontaktit jonkun sinulle tutun, rauhallisen koiran kanssa ovat suositeltavia. Ota kuitenkin selvää paikkakuntasi parvo-/penikkatauti/kennelyskätilanteesta: Tervekin koira voi olla näiden tautien kantaja ja tartuttaa pentusi! Alle vuoden ikäiset koirat ovat yleensä liian varomattomia pikkupennun (2-5kk) seuraan. Älä anna pentusi leikkiä myöskään riehakkaiden aikuisten koirien kanssa alle 6 kk ikäisenä, koska kasvavien nivelten loukkaantumisriski on suuri.
Jos kotonasi on ennestään koira, älä anna sen olla pennun kanssa tilanteissa, joissa sen oma käytös on ei-toivottua (esim. suhtautuu vieraisiin ihmisiin tai koiriin varauksellisesti/pelkää ukkosta tms.).
Anna pennullesi käskyjä vain silloin, kun pystyt valvomaan niiden toteuttamista!
Opeta ensin, vaadi vasta sitten.
  Kun kiellät koiraasti jostain asiasta, kiellon on aina aiheutettava koirassa reaktio (=lopettaa kielletyn toiminnan). Käytä kieltoja harjoitellessasi aluksi apuna esim. hihnaa/flexiä/pitkää narua (ei nykäisemistä varten, vaan siksi, että voit estää pentua pääsemästä käsiksi "kiellettyyn" asiaan, jos se jostain syystä päättäisi olla tottelematta).
 
Pentua ei saa koskaan nykäistä hihnasta niin, että sen etujalat irtoavat maasta.

 

      Aivan pienestä pitäen kannattaa treenata seuraavia asioita:

 

KONTAKTI: Aina ennenkuin annat pennulle jotakin, odota, että se ottaa katsekontaktin. 
MOTIVOINTI: Opeta pennulle sekä saalistusleikki (kahdella samanlaisella pallolla) että taisteluleikki (jollain pehmeällä esineellä). Käytä näitä sekä makupaloja vaihdellen palkkiona opettaessasi pentua.
 
LUOKSETULO: Käytä pennun nimeä aluksi vain todella mukavissa tilanteissa, esim. ruoan antamisen tai leikin yhteydessä. Älä koskaan kutsu pentua, ellet ole varma siitä, että se tulee!! 
  ISTUMINEN: Kun pentu on oppinut istumaan käskystä (ruoan antamisen yhteydessä), opeta se odottamaan paikalla istuen, kun laitat ruokakupin lattialle ja annat luvan syödä.
MAASTOLAJIT: Aktivoi pentua: Lyhyet jäljestämistehtävät (esim. liotettu kuivamuona-annos 10-20 m:n jälkenä, tuulen suunta koiran selän takaa), etsimisleikit (ruokakuppi/omistaja/lempilelu helpossa paikassa, tuulen suunta piilolta koiraan päin), vaikeissa maastoissa kulkeminen (pentu joutuu hiukan kiipeilemään, kiertämään esteitä ym. ÄLÄ VÄSYTÄ PENTUA!).

 

 

  Pentu 3-5 kk

Hoitotoimenpiteet: Käytä kaikissa hoitotoimenpiteissä aluksi hyväksesi pennun väsymystä: kun pentu näyttää aikovan nukahtaa, on aika ryhtyä toimeen. Aloita varovasti silitellen ja painellen hoidettavaa kohtaa ja etene sitten varsinaiseen toimenpiteeseen. 
  Kynsienleikkuu: Istu lattialla ja pidä pentu esim. selällään sylissä. Ole rauhallinen ja määrätietoinen. Älä anna koiran rimpuilla itseään vapaaksi. Toru sitä, jos se yrittää purra, mutta älä missään nimessä päästä silloin pennusta irti. Käytä tarvittaessa ensin avustajaa, joka voi antaa makupaloja pennulle samalla, kun itse leikkaat. Helppokäyttöisimpiä välineitä ovat punavartiset "Miller's Forge" -tyyppiset kynsileikkurit. Älä pelästy (äläkä varsinkaan näytä sitä koiralle!), jos joskus leikkaat liian pitkälle, ja kynnestä alkaa vuotaa verta. Jatka seuraavaan kynteen muina miehinä (mutta leikkaa hieman vähemmän...) Sen jälkeen voit rauhallisesti antaa koiralle vaikkapa makupalan ja pidellä vuotokohdassa talouspaperia. Vuotavan tassun pitäminen koholla edesauttaa vuodon tyrehtymistä. Verenvuoto voi olla hyvinkin runsasta ja kestää kauan. Ellei se tahdo loppua millään, kääräise tassu talouspaperiin ja laita jalkaan muovipussi, jotta kotisi ei näyttäisi seuraavana aamuna teurastamolta :). Lääkäriin on yleensä turha lähteä vuotavien kynsien takia.
  Korvien puhdistus: Anna pennun maata lattialla ja etene varovasti korvalehdestä aloittaen sisemmälle korvaan. Varo, ettet työnnä vahingossa likaa korvakäytävään päin. Pumpulipuikko ei ole pennun korvienpuhdistusväline, ellet ole ennestään harjaantunut sen käyttämiseen. Käytä nukkaamatonta vanulappua, jonka voit jakaa kahtia ohuemmaksi ja käyttää nukkaamatonta puolta.
  Hampaiden näyttäminen. Nosta istuvan koiran ikeniä päivä päivältä enemmän, ole rauhallinen ja palkitse.
Keskittymiskyky, rauhoittuminen: 
 
     Opeta pentu odottamaan ulko-oven edessä rauhallisesti ennen oven avaamista, samoin autossa ennen sieltä poistumista.
 
    Totuta pentu odottamaan kytkettynä johonkin: aluksi kotona aivan lähelläsi, poistu harjoitusten edetessä hetkeksi (30 sek. riittää pikkupennulle). Palkitse/palaa koiran luo aina vasta, kun se on istuutunut tai mennyt makuulle eikä ääntele. Älä kuitenkaan vaikeuta liian nopeasti.
      Opeta pentu rentoutumaan kanssasi (yhdessäolo ei ole aina leikkiä tai paijaamista, vaan vain "olemista"): Rapsuttele pentua rinnasta kunnes se istuu tai menee makuulle (ei nukkumaan). Juttele normaalilla, rauhallisella äänellä, ja käytä koiran rauhoituttua esim. sanaa "odotellaan" tms. Anna pennun olla hetki aivan rauhassa. Lyhytkin aika rauhallisuutta riittää aluksi. Harjoittele ensin kotona, sitten ihmisten ja toisten koirien parissa, esim. koulutuskenttien laidoilla. 
     Jos pentu riehaantuu liikaa leikkiessään esim. toisten koirien (tai ihmisten) kanssa, tai leikki yltyy tappeluksi, vie pentu hetkeksi sivummalle, että se näkee kaikki ja odota että se rauhoittuu. Edes pentu ei saa hyökkäillä toisten kimppuun eikä haukkua toisille koirille. Kiellä sitä, rauhoita ja päästä sitten takaisin leikkimään.
     Jos pentu tekee mielellään jotain (juoksee esim. pallojen/keppien perässä), älä heittele kovin usein. Heittoleikit ovat myös rasitus kasvavan koiran etuosan nivelille, joten niitä kannattaa senkin takia välttää.

       

NÄIN PENTUSI ON SAANUT HYVÄN ALUN ELÄMÄLLEEN, JA OLETTE VALMIITA OSALLISTUMAAN ERILAISIIN ALAOSASTOJEN TAI KOIRAKERHOJEN JÄRJESTÄMIIN PENTURYHMIIN! 

 

Takaisin etusivulle